menu facebook instagram twitter linkedin

Mikä on Kirja vieköön! -tapahtuma?

Kirja vieköön! on Baba Lybeckin ideoima ja tuottama kirjallisuustapahtuma.

Se toteutetaan satavuotiaan Suomen kunniaksi yhteistyössä Kirja Suomi 2017 -projektin kanssa.

Tapahtumia järjestetään Helsingin Savoy-teatterissa yhteensä kuusi, kolme keväällä ja kolme syksyllä.

Tapahtumassa Baba Lybeck haastattelee kirjailijoita ja näyttelijät esittävät monologeja kirjailijoiden uutuusteoksista.

Keväällä Kirja Vieköön! –kirjallisuusillat keräsivät  yli 1440 kirjallisuudesta kiinnostunutta katsojaa Savoy-teatteriin.

Tapahtuman esiintyjäkaarti oli ainutlaatuinen. Savoy-teatterin lavalle astuivat Tarja HalonenTellervo KoivistoJörn DonnerAnu PartanenPetri TamminenMikko RimminenVenla HiidensaloKoko HubaraMerete MazzarellaKatja KallioBirgitta UlfssonSinikka MönkäreNasima Razmyar sekä Lenita Airisto.

Uutuusteosten tekstejä tulkitsivat näyttelijät Taisto OksanenPekka StrangLaura MalmivaaraLaura Eklund NhagaKati Outinen sekä Minttu Mustakallio.

Kirja vieköön! -tapahtumissa puhuttiin rakkaasta kotimaastamme, muistoistamme, hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta ja siitä mikä pelottaa ja mikä herättää toivoa. Ryömittiin vaikenemisen muurin tuolle puolelle ja tehtiin näkymätön näkyväksi. Pohdittiin elämän tarkoitusta ja myötätuntoa sekä romaaneissa piileviä varjotarinoita. Yritettiin ymmärtää, miltä tuntuu olla ikuisesti ”se toinen”.

Syksyn kirjatapahtumat ovat Savoy-teatterissa:

13.9. klo 19.00

7.11. klo 19.00

13.12. klo 19.00

Yhteistyökumppanit ovat Eeva-lehti, Akateeminen Kirjakauppa, Timo Andersson ja Otavan Kirjasäätiö.

Mukana ovat olleet myös seuraavat tahot: Lahtiset, Oriflame, Niipperi, Boknäs, Helsingin Kirjamessut ja Innolux.

Liput: Lippu.fi

Baba Lybeck, Kirja Vieköön! –kirjallisuusillat Savoy-teatterissa jatkuvat

Baba Lybeck, Kirja Vieköön! –kirjallisuusillat Savoy-teatterissa jatkuvat.

13.9. klo 19.00 Savoy-teatterin lavalle astuvat kirjailijat Anni Kytömäki, Kati Tervo, Selja Ahava, Rosa Liksom, Tuomas Kyrö ja Eero Huovinen.

Kirja Suomi 2017 -juhlavuoden syyskuun teemana on Elämä kirjoissa ja siitä puhumme myös Kirja vieköön! -tapahtumassa.

Monologeja uutuusteoksista esittävät näyttelijät Milka Ahlroth, Vera Kiiskinen, Kristiina Halttu, Taisto Oksanen ja Ilkka Merivaara.

Tapahtumasarja on Kirja Suomi 2017– juhlavuoden päätapahtuma.

SYKSYN KIRJALLISUUSILLAT:

13.9.2017 klo 19, Savoy-teatteri
7.11.2017 klo 19, Savoy-teatteri
13.12.2017 klo 19, Savoy-teatteri

Tapahtuman päätyttyä on teosten signeeraustilaisuus.
Tule ja koe kirjallisuus lavalla.

Liput: lippu.fi

BABA LYBECK, KIRJA VIEKÖÖN! -TAPAHTUMA JATKUU SYYSKUUSSA

Suuren menestyksen saavuttaneet Baba Lybeck, kirja vieköön! -tapahtumat saavat jatkoa syksyllä 2017. Savoy-teatterissa järjestetään kolme Kirja vieköön! -tapahtumaa syyskuussa, marraskuussa ja joulukuussa. Tapahtumissa esitellään syksyn uutuusteoksia. Kirjailijat kertovat teoksistaan ja näyttelijät tulkitsevat heidän tekstejään.

Baba Lybeck, kirja vieköön –kirjallisuusillat Savoy-teatterissa on Kirja Suomi 2017–juhlavuoden päätapahtuma.

Syksyn kirjallisuusillat:

13.9.2017 klo 19.00 Savoy-teatteri

7.11.2017 klo 19.00 Savoy-teatteri

13.12.2017 klo 19.00 Savoy-teatteri

15. maaliskuuta Savoy-teatterissa vietetään vahvojen naisten iltaa alkaen klo 19.00

Baba Lybeckin luotsaamassa kirjallisuusillassa tuoreista elämäkerroistaan kertovat Lenita Airisto, Sinikka Mönkäre, Nasima Razmyar ja Birgitta Ulfsson. Uuden romaaninsa julkaiseva Katja Kallio on myös mukana. Tekstejä tulkitsevat Elina Knihtilä, Minttu Mustakallio ja Taisto Oksanen.

Samana iltana Savoy-teatterissa julkaistaan myös Vuoden Eeva 2017.

Baba Lybeck, kirja vieköön! –kirjallisuusillat on Kirja Suomi 2017 –juhlavuoden päätapahtuma.

Liput: lippu.fi

Baba Lybeckille kirjallisuustapahtumasarja Savoy-teatteriin

Toimittaja, tuottaja ja Uutisvuodon ylituomari Baba Lybeck aloittaa uuden kirjallisuustapahtumasarjan Helsingin Savoy-teatterissa. Baba Lybeck, kirja vieköön! –kirjallisuusillat on Kirja Suomi 2017 –juhlavuoden päätapahtuma.

Kirjallisuusilloissa esiintyvät kevään kiinnostavimmat kirjailijat ja elämäkerran julkaisijat. Minkälainen on Suomen tarina tänä päivänä? Mikä tekee meistä erityisiä juuri nyt?

Ilta rakentuu 4-6 kirjailijan vierailusta. Lisäksi ammattinäyttelijät esittävät kirjailijoiden tekstejä. Ilta tulee olemaan yllätyksiä täynnä oleva ainutlaatuinen elämys. Lukijat pääsevät heittäytymään tarinan vietäväksi. Jokaisella illalla on oma teemansa, joka liittyy Suomi 100 –juhlavuoteen.

Ensimmäisen tapahtuman esiintyjäkaarti on varsin näyttävä. 18.1. 2017 Savoy-teatterin lavalle astuvat Tellervo Koivisto, Tarja Halonen, Jörn Donner, Anu Partanen ja Petri Tamminen. Tekstejä tulkitsevat näyttelijät Laura Malmivaara , Taisto Oksanen ja Pekka Strang.

Kevään kirjallisuusillat:

18.1.2017 klo 19, Savoy-teatteri

15.2.2017 klo 19, Savoy-teatteri

15.3.2017 klo 19, Savoy-teatteri

Liput: 28/22,50 euroa (sis. palvelumaksut)

Lippu.fi

Kaunokirjallisuuden Finlandia-puhe, Baba Lybeck

Hyvä juhlaväki, arvoisat Finlandia-palkintoehdokkaat,

On suuri kunnia seistä tänään tässä, teidän kaikkien edessä, ja puhua aiheesta joka on minulle hyvin rakas ja melkeinpä pyhä. Kirjallisuus.

Olen kasvanut kirjojen ja tarinoiden keskellä, imenyt niistä lohtua ja voimaa koko elämäni ajan enkä muista koskaan harmitelleeni sitä, että olisin lukenut jonkun kirjan. Sillä, jos kirjasta on jäänyt mieleen yksikin avartava oivallus, on se ollut lukemisen arvoinen.

Siksi tämä vuosi jää ikuisesti mieleeni omana kirjan vuotenani. Kuten esiraatikin sen ilmaisi: ”Tämä on ollut laadullisesti paras kirjavuosi aikoihin.” Olen saanut kunnian lukea toinen toistaan parempia kirjoja, ja se onkin tehnyt diktaattorin tehtävästäni niin vaikean.

Mitä odotan kirjalta?

  • Odotan kirjalta uusia ajatuksia. Oivaltavia polkuja. Värejä arjen harmaan sävyjen joukkoon.
  • Odotan, että kirja kertoo minulle niiden ihmisten kohtaloista, joita en muuten kohtaa. Antaa äänen niille, jotka eivät muuten saa ääntään kuuluviin.
  • Toivon, että kirja haastaa minut. Repii minut irti tutusta ja turvallisesta. Ärsyttää.
  • Odotan kirjalta voimaa. Neuvoja ja ohjeita, miten paremmin voisin vaalia kohtaloani.
  • Odotan kirjalta rauhaa. Lohduttavia sanoja. Lämpimiä peittoja suojaksi ulkona riehuvia myrskyjä vastaan.
  • Tarvitsen historiallista perspektiiviä. Ymmärrystä kaiken olevaisen mittasuhteista. Mikä muu voi sitä antaa, kuin kirja?

Sillä kirjailija opettaa meitä näkemään – tai oikeammin luomaan maailmaa, koska maailmaa katsellessamme näemme vain mitä itse siihen panemme.

Tämän vuoden Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaat ovat kaikki opettaneet minua näkemään.  Lukiessani ehdokaskirjoja olen haltioitunut, itkenyt, nauranut, suuttunut ja saanut myös paljon lohtua. Tiedän nyt katsoa sokeain silmin. Tiedän, että ylitsepääsemättömään sodanpelkoon auttaa kuuma lihaliemi. Tiedän, että lipputangon köysi ei aina kestä aikuisen miehen painoa. Ja että Euroopan maantietunneleissa vaeltaa merkillinen, mielenosoituskansa.

Joskus fiktio lyö kättä faktan kanssa pelottavalla tavalla. Kauaksi tulevaisuuteen sijoitettu tarina todellisuutta valeuutisilla muovaavasta naisesta, osoittautuu todellisuudeksi jo nyt.

Yhtäläisyyksiä tarinoista löytyy. Kaikissa kuudessa romaanissa laahustaa alakuloinen, elämää lamaantuneena tarkkaileva, keski-ikäinen mies.

Emma Puikkosen Toma, Riku Korhosen Lari, Peter Sandströmin Peter, Tommi Kinnusen Tuomas, Sirpa Kähkösen Juho Tiihonen sekä Jukka Viikilän Johan Carl Ludvig Engel ovat kaikki elämässä pettyneitä, sitä hieman ulkopuolisena ja haikeana tarkkailevia miehiä.

Olen oppinut näkemään: keski-ikäisen miehen osa ei ole helppo.

Mutta olen myös oppinut muuta. Ehdokaskirjailijoista kolme ovat turkulaisia, kolme helsinkiläisiä. Turussa syntyneenä helsinkiläisenä tilanne on minulle tukala. Teenpä minkä valinnan tahansa, pyllistän aina itselleni.

Tällä kertaa pidemmän korren veti Helsinki, tuo ”pimeä, kylmä ja syrjäinen paikka”. Tuo ”tuulinen kaupunki, jossa palavan sikarin sijasta on järkevintä nuuskata”. Tuo ”kaupunki, joka ei ole kasvanut tästä maasta, vaikka kiveä onkin, vaan ikävästä”.

Olen oppinut näkemään Helsingin uudella tavalla. Kaupunkia kiertäessäni olen kuullut uusia ääniä. Oivaltanut, että rakkaalla kaupungillani on kieli ja tarina, jota en ole aikaisemmin ymmärtänyt. Nyt kuljen kaupungilla ja huomaan, että se onkin runoutta.

Oppaana minulla on ollut surumielinen, ankara ja velvollisuudentuntoinen arkkitehti, kaupungin talonmies, kuten hän itse itseään kuvailee. Yöpäiväkirjassaan hän maalailee hempein sivellinvedoin kaupungille uusia muotoja. Muutoin hän on niukkasanainen, sillä tyhjentävin ilmaus on se, jossa ei ole mitään liikaa.

Ja huomaan: olen rakastunut. Olen rakastunut tähän tyhjään, tuulen riepottelemaan kaupunkiin, sen surumieliseen ääneen, sen tyhjiin, sumun peittämiin katuihin, jossa ainoa elävä olento on paloaseman tornissa huhuileva huuhkaja.

Ja haluan kiittää Jukka Viikilää siitä, että hän opetti minut näkemään tämän rakkauden.

Hyvät naiset ja herrat, arvoisa juhlaväki, vuoden 2016 Finlandia-palkinnon voittaja on Akvarelleja Engelin kaupungista, Jukka Viikilä!

Jukka Viikilän Akvarelleja Engelin kaupungista on henkeäsalpaavan kaunis timantti. Sen jokainen virke on tarkkaan harkittu ja täynnä latausta. Viikilän kieli soljuu eteenpäin kuin puro. Taidehistoria, Engelin elämänfilosofia ja arkiset huolet punoutuvat vaivatta hallituksi kokonaisuudeksi. Teoksessa yhdistyy kaikki eri taidemuodot: runous, kuvataide, arkkitehtuuri ja musiikki. Yhdessä ne muodostavat Helsingin oman äänen, oman hengen. Teoksellaan Viikilä osoittaa mestarillisella tavalla, että vähemmän on enemmän. Akvarelleja Engelin kaupungista ei ole kertakäyttötavaraa. Siihen on palattava aina uudelleen. Sen viipyilevä tunnelma rauhoittaa lukijaa. Siinä ei ole mitään turhaa, siinä on kaikki.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia 2016 Juuli Niemelle

Vuoden 2016 lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittajaksi on valittu Juuli Niemen romaani Et kävele yksin. Palkinnosta päätti näyttelijä, laulaja Vuokko Hovatta.

Juuli Niemen Et kävele yksin -nuortenromaanissa kaksi erilaista maailmaa kohtaavat. Herkkä ja ravisuttava teos kuvaa älykkäästi ja todesti nuorten identiteetin etsintää.

Ada on 15, elää taiteilijaäitinsä kanssa ja piirtää vasta omia ääriviivojaan, kun ensimmäinen rakkaus iskee. Egzonin perhe on Kosovosta ja Egzon on mamu, vaikka on syntynyt Suomessa. Egzonin levottomat jalat pakenevat kodin vaiettuja salaisuuksia ja nopea graffitikäsi maalaa ajatukset kuviksi.

Et kävele yksin on kirja elämän opettelemisesta monikulttuurisessa Suomessa”, kuvaa Vuokko Hovatta ja jatkaa: ”kahden kertojansa ansiosta [teos on] sekä tyttöjen että poikien kirja. Se – niin kuin paras lasten- ja nuortenkirjallisuus on – on myös aikuiselle lukijalle väylä nuorten kipuilevaan kasvuvaiheeseen.”

”Me näemme nuoria kadulla, liikennevälineissä, mainoksissa ja uutisissa, mutta vaatii uskallusta kohdata heidän mielensä. Vaatii uskallusta hyväksyä erilaisuus. Juuli Niemi tuo nämä nuoret keskiöön ja tekee heistä tärkeitä myötätuntoisesti”, Hovatta kiteyttää.

Juuli Niemi (s. 1981) on helsinkiläinen kirjailija ja käsikirjoittaja. Häneltä on ilmestynyt novellikokoelma ja neljä runokokoelmaa, joista Yömatkat (Otava, 2010) oli Tanssiva Karhu- sekä Einari Vuorela -palkintoehdokkaana. Niemi on käsikirjoittanut lyhytelokuvan Kesäpaikka (2009) sekä elokuvat Roskisprinssi (2011) ja Kesäkaverit (2014), jonka käsikirjoitus oli Jussi-ehdokkaana.

 

Kaunokirjallisuuden Finlandia 2016 Jukka Viikilälle

Dramaturgi ja kirjailija Jukka Viikilän esikoisromaani Akvarelleja Engelin kaupungista (Gummerus) on voittanut tämänvuotisen kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Toimittaja ja tuottaja Baba Lybeck valitsi voittajan kuuden ehdokkaan joukosta. Suomen Kirjasäätiön jakama 30 000 euron palkinto luovutettiin Viikilälle juuri päättyneessä tilaisuudessa Suomen Kansallisteatterissa Helsingissä.

 

Akvarelleja Engelin kaupungista kertoo päiväkirjamerkintöjen muodossa Carl Ludvig Engelin työstä ja elämästä Suomen pääkaupungin suunnittelijana vuosina 1816–1840. Helsingistä ei koskaan tullut saksalaisen arkkitehdin oikeaa kotia, mutta siitä tuli elämäntyö, jonka inhimillistä hintaa Engel puntaroi hiljaisissa mietteissään kuolemaansa saakka.

 

Finlandia-palkinnon voittajan valinnut Baba Lybeck kertoi palkintopuheessaan perustelunsa: ”Jukka Viikilän Akvarelleja Engelin kaupungista on henkeäsalpaavan kaunis timantti. Sen jokainen virke on tarkkaan harkittu ja täynnä latausta. Viikilän kieli soljuu eteenpäin kuin puro. Taidehistoria, Engelin elämänfilosofia ja arkiset huolet punoutuvat vaivatta hallituksi kokonaisuudeksi. Teoksessa yhdistyy kaikki eri taidemuodot: runous, kuvataide, arkkitehtuuri ja musiikki. Yhdessä ne muodostavat Helsingin oman äänen, oman hengen. Teoksellaan Viikilä osoittaa mestarillisella tavalla, että vähemmän on enemmän. Akvarelleja Engelin kaupungista ei ole kertakäyttötavaraa. Siihen on palattava aina uudelleen. Sen viipyilevä tunnelma rauhoittaa lukijaa. Siinä ei ole mitään turhaa, siinä on kaikki.”

 

Jukka Viikilä (s. 1973) on helsinkiläinen kirjailija ja dramaturgi. Hän on julkaissut kaksi runokokoelmaa, joista ensimmäinen, Runoja (Gummerus 2008), oli ehdolla Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Viikilä on myös kirjoittanut poeettisen tietosanakirjan Ensyklopedia (Poesia 2011) yhdessä Janne Nummelan ja Tommi Nuopposen kanssa sekä neljä kuunnelmaa. Hän opettaa luovaa kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa.

 

Arvioita kirjasta

 

”Viikilä avaa upeasti Engelin tietoisuuden. Aforistisen tiivis, hyvin liikkuva kerronta maalaa kaupunginrakentajan, jonka ammattiylpeyttä ei voi olla ihailematta.” – Helsingin Sanomat

 

”Viikilän kieli on kirkasta ja harkittua. Kuvaukset ajasta ja ympäristöstä ovat tarkkoja ja visuaalisia.” – Turun Sanomat

 

”Viikilän lyyrinen ilmaisu yhdistää korkean tyylin henkilökohtaiseen. — Havainnot ja oivallukset lomittuvat visuaaliseen ja pohdiskelevaan kerrontaan.” – Kaleva

Tietokirjallisuuden Finlandia 2016 Mari Manniselle

Mari Manninen: Yhden lapsen kansa
Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret

 

Toimittaja Mari Mannisen teos Yhden lapsen kansa pureutuu Kiinan kiisteltyyn synty- vyydensäätelyohjelmaan. Yhden lapsen politiikka (1980–2015) vaikutti tavalla tai toisella jokaisen kiinalaisen elämään ja tunkeutui syvälle ihmiselämän yksityisimpiin puoliin.

Manninen haastatteli kirjaansa varten 16 perhettä eri puolilla Kiinaa. Kirjassa pääsevät ääneen niin vanhempiensa hylkäämät lapset kuin lapsensa hylänneet tai hylätyn lapsen adoptoineet vanhemmat. Kirjassa kerrotaan myös laittomista henkilöpaperittomista lapsista, ainokaisensa menettäneistä äideistä sekä perhesuunnitteluviranomaisesta, joka vahti kyläläisten kuukautisia.

Yhden lapsen politiikka luotiin hillitsemään Kiinan väestönkasvua ja nostamaan maan talouskasvua. Kiinassa ajateltiin, että kasvava väestö syö halutun talouskasvun. Siksi vaurautta kasvatettiin ja syntyvyyttä pienennettiin. Synkimpänä vuonna 1983 tehtiin yli 15 miljoonaa aborttia ja 20 miljoonaa sterilisointia. Politiikan säännöt vaihtelivat alueittain, mutta pitkään kullekin seudulle oli säädetty vauvakiintiö. Jos raskaus alkoi ilman lupaa, naista kannustettiin – välillä pakotettiin – aborttiin. Liikalapsesta rangaistiin sakoilla tai potkuilla töistä. Kampanja koetteli kiinalaisnaisten henkistä ja fyysistä terveyttä monella tapaa.

Yhden lapsen kansa myös oikaisee harhaluuloja. Suurin niistä lienee se, että Kiinassa olisi ollut vain yhden lapsen perheitä, vaikka esimerkiksi maaseudulla tyttölapsiperheelle sisarus sallittiin. Yhden lapsen politiikan hyvä puoli oli se, että perheet panostivat tyttäriin- sä ja valtavat joukot tyttöjä ovat saaneet yliopistokoulutuksen ja uran.

Vaikka länsimaalaiset pitävät yhden lapsen politiikkaa julmana, suuri osa kiinalaisista uskoo, että politiikka oli tarpeellinen. He tiedostavat valtavan lukumääränsä ja joutuvat kilpailemaan koulutuksesta ja työpaikoista aivan eri mittakaavassa kuin esimerkiksi euroop- palaiset.

Yhden lapsen politiikan jälkeen Kiinassa keskustellaan puolison löytämisestä, väestöpy- ramidin vääristymisestä ja huoltosuhteen vaikeutumisesta. Keskustelua ei käydä kampanjan kovasta inhimillisestä hinnasta tai naisten ja perheiden tekemistä moraalisista valinnoista. Ainoat lapset ovat syyllisen tietoisia vanhempiensa uhrauksista, koska vanhemmat ovat käyttäneet ison osan tuloistaan ainokaistensa kasvatukseen ja koulutukseen. Haastateltavat paljastavat kirjassa elinikäiset surunsa ja häpeänsä – mutta myös ilonsa ja kiitollisuutensa.

Lokakuussa 2015 Kiina ilmoitti, että maassa siirrytään kahden lapsen politiikkaan. Vuoden 2016 alusta lähtien kaikilla perheillä on oikeus kahteen lapseen. 35 vuotta kestänyt yhden lapsen politiikka oli vihdoin päättynyt.

Toimittaja Mari Manninen (s. 1971) asuu neljättä vuotta Pekingissä ja kirjoittaa Kiinan nopeasti muuttuvasta yhteiskunnasta eri medioihin. Hän palaa Suomeen 2017 alussa ja jatkaa työssään Helsingin Sanomissa.

Lukijat valitsivat omat suosikkinsa Finlandia-ehdokkaista

Suomen Kirjasäätiö järjesti tänä vuonna osana Finlandia-kilpailua yleisöäänestyksen, jossa raatien valitsemista Finlandia-ehdokkaista sai kertoa omat suosikkinsa. Äänestys oli käynnissä Kirjasäätiön internetsivuilla hieman yli kaksi viikkoa, ja äänestää sai niin tietokirjallisuuden, kaunokirjallisuuden kuin lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-kategorioissa.

 

Äänestys sujui vilkkaasti – ääniä annettiin yhteensä 11 101 kappaletta. ”Olemme iloisia lukijaäänestyksen innostuneesta vastaanotosta. On hienoa että Finlandia-ehdokkaat herättävät kiinnostusta ja lukijat halusivat antaa oman äänensä kuulua. Myönteisen palauteen kannustamina tulemme toteuttamaan äänestyksen myös ensi vuonna”, sanoo Kirjasäätiön hallituksen puheenjohtaja Minna Castrén.

 

Ääniä annettiin kolmessa Finlandia-kategorioissa suhteellisen tasaisesti, mutta yksi kirja oli selvästi suosituin. Kimmo Ohtosen Karhu – voimaeläin (Docendo) sai kaikista 18 ehdokkaasta eniten ääniä. Tietokirjallisuuden kategorian äänistä Ohtosen Karhu sai 44 prosenttia, mikä teki kirjasta myös ylivoimaisesti oman sarjansa suosituimman.

 

Lasten- ja nuortenkirjoissa postuumisti ehdokkuuden saanut Seita Vuorela ja Lumi (WSOY) nousi lukijoiden suosikiksi omassa kategoriassaan. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaiden äänistä 21 prosenttia napannut Vuorelan Lumi antaa lukijoilta hienon tunnustuksen kirjailijan työlle.

 

Lukijoiden suosikki Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaista oli Tommi Kinnusen Lopotti (WSOY) 28 prosentin ääniosuudella omassa kategoriassaan. Taistelu oli pitkään tasaista kaunokirjallisuuden ehdokkaiden kesken, mutta kuten monilta keskustelupalstoiltakin saattoi lukea, Kinnunen oli monen lempikirja ja päätyi näin myös äänestäneiden suosikiksi.

 

Äänestyksen yhteydessä järjestettiin 500 euron arvoisen lahjakortin arvonta. Lahjakortin vapaavalintaiseen kirjakauppaan voitti Minna Majamäki Klaukkalasta.

 

Finlandia-palkinnot jaetaan tämän viikon torstaina 24.11.2016 klo 14 alkaen ja tilaisuutta voi seurata suorana internetin välityksellä YLE:n, HSTV:n, MTV:n ja ISTV:n sivuilta. Tietokirjallisuuden Finlandia-voittajan valitsee tänä vuonna Jörn Donner, lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittajan Vuokko Hovatta ja kaunokirjallisuuden Finlandia-voittajan Baba Lybeck. Kaikki kolme palkintoa ovat arvoltaan 30 000 euroa.

www.kirjasaatio.fi / finlandiapalkinnot.fi  #lukijafinlandia #finlandiapalkinnot